Mielen hyvinvointi on hyvän arjen perusta

Mielen hyvinvointi

Hyvään arkeen kuuluu levon, liikunnan ja terveellisen ruoan lisäksi myös psyykkinen hyvinvointi ja myönteinen elämänasenne. Mielen hyvinvointi on keskeinen osa kokonaisvaltaista terveyttä, ja se luo hyvän perustan arjelle. Kun mieli voi hyvin, pystymme paremmin kohtaamaan elämän haasteet, ylläpitämään tasapainoisia ihmissuhteita ja nauttimaan arjen pienistä iloista.

Arjessa huomio voi helposti keskittyä muiden tarpeisiin ja velvollisuuksiin. Siksi on tärkeää muistaa huolehtia myös itsestään. Pienetkin hetket omalle hyvinvoinnille voivat auttaa jaksamaan paremmin.

Voiko onnentaitoja oppia?

Onnellisuus on joillekin iso sana, ja sillä on merkitys, jota ei aina tunnista omassa arjessaan. Elämään tyytyväisyys kuvaa usein paremmin suomalaisen onnea ja tasapainoista oloa.

Mitä on mielen hyvinvointi?

Mielen hyvinvointi on yksilöllinen kokemus mielen tasapainosta. Se tarkoittaa tyytyväisyyden tunnetta sekä elämän kokemista mielekkäänä ja merkityksellisenä. Se on voimavara, joka luo toivoa ja elämän iloa sekä vaikuttaa positiivisesti elämän haasteista selviämiseen.

–Ikäinstituutti

Mielen hyvinvoinnin kokemus on aina yksilöllinen, ja se on kokemus tasapainoisesta olosta. Vaikka mieli, ajatukset ja tunteet heilahtelevat, voi silti kokea olevansa tasapainossa ja että mieli voi hyvin. Silloin ihminen voi sanoa olevansa tyytyväinen ja kokea elämän haasteista huolimatta mielekkäänä ja merkityksellisenä. Siitä moni saa voimaa, toivoa ja elämän iloa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että koko ajan olisi hyvä mieli, vaan tunnetta siitä, että selviää.

Mielen hyvinvointi ei tarkoita jatkuvaa onnellisuutta, vaan myös kykyä kohdata vaikeuksia, sopeutua muuttuviin tilanteisiin ja palautua vastoinkäymisistä. Tätä kutsutaan psyykkiseksi joustavuudeksi eli resilienssiksi.

Mikä vahvistaa mielen hyvinvointia?

Hyvät elintavat ja itsestä huolehtiminen

Kaiken perustan luovat hyvät elintavat. Ne mahdollistavat joustavan mielen hallinnan. Oma aika ja mahdollisuudet palautumiseen ovat tärkeitä mielen hyvinvoinnille. Arkeen kannattaa löytää pieniä hengähdyshetkiä ja mahdollisuuksien mukaan myös pidempiä lepohetkiä.

Hengitykseen keskittyminen voi auttaa olemaan läsnä tässä hetkessä ja rauhoittumaan. Erilaisilla hengitysharjoituksilla rauhoittumista ja rentoutumista voi tehostaa. Samoin on olemassa monenlaisia rentoutusharjoituksia, jotka voivat auttaa mielen myllerryksissä.

Ajattelutavat ja tunnetaidot

Murehtiminen ja märehtiminen vievät energiaa ja heikentävät mielen hyvinvointia. Ne voivat myös altistaa univaikeuksille ja lamaannuttaa niin, ettei saa oikein mitään tehtyä. Silloin on hyvä kokeilla erilaisia keinoja, joilla niitä voi pitää aisoissa. Huolien ja murheiden kirjoittaminen ylös ja käsittely päiväsaikaan on hyvä apu. Tietoisen läsnäolon harjoitukset antavat mielelle tilaa olla hetken ilman huoliajatuksia.

On tärkeää antaa tilaa myös vaikeille tunteille. Kaikki tunteet ovat sallittuja, ja ne viestivät meille tärkeitä asioita itsestämme ja hyvinvoinnistamme. Mielihyvän tunteet kertovat tyydyttyneistä tarpeista ja mielipahan tunteet siitä, kun tarpeet eivät ole tyydyttyneet.

Voit opetella suhtautumaan myötätuntoisesti ja hyväksyvästi itseesi, muihin ja erilaisiin tilanteisiin. Voit todeta itsellesi jotain lohduttavaa, kuten ”tämä on väliaikaista”, ja pyrkiä löytämään hyvää.

Usein pohdimme elettyä elämää omien virheiden ja epäonnistumisten kautta. Mielen hyvinvoinnin kannalta oleellisempaa on palata menneeseen positiivisen kautta ja miettiä haasteistakin, mitä hyvää ne ovat kenties tuoneet mukanaan ja mitä niistä on oppinut.

Kiitollisuus saa meidät huomaamaan asiat, jotka elämässä ovat hyvin. Se on joillekin luontaisempaa kuin toisille, koska ihminen on enimmäkseen luotu niin sanottuun katastrofiajatteluun eli huomaamaan, milloin on syytä varautua pahimpaan. Kiitollisuutta ja hyvän huomaamista voi kuitenkin harjoittaa tietoisesti, esimerkiksi pitämällä kiitollisuuspäiväkirjaa.

Omien arvojen vaaliminen arjessa mahdollistaa omannäköisen elämän. Kun tuntee itsensä, omat vahvuutensa ja voimavaransa ja saa hyödyntää niitä, elämään tulee mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä. Myös hyvän palautteen ja kehujen saaminen sekä antaminen toiselle ovat voimaannuttavia.

Sosiaaliset suhteet ja merkityksellisyys

On tärkeää, että ympärillä on luottamuksellisia, iloa ja tukea antavia ihmisiä ja paikkoja, joissa voi tavata muita ja kuulua osaksi porukkaa. Kaikki ihmissuhteet eivät ole voimaannuttavia, joten silloin on hyvä pohtia, kuinka paljon itsestään on mahdollista heille antaa. Vertaistuki voi olla erityisen tärkeää elämän muutostilanteissa. Samankaltaisia asioita kokeneiden kanssa voi jakaa ajatuksia, kokemuksia ja saada ymmärrystä omaan tilanteeseen.

Sen lisäksi, että suuntaa huomion hyvään, voi myös tehdä hyvää sekä itselle että muille. Esimerkiksi vapaaehtoistyön on todettu antavan tekijälleen paljon hyvää. Myös pienemmät hyvät teot, kuten oven avaaminen tai leivän leipominen toiselle, tuovat mielen hyvinvointia.

Minäpystyvyyden kokeminen tekemällä itselle tärkeitä ja mieluisia asioita sekä esimerkiksi uusia asioita opettelemalla antaa tunteen selviytymisestä ja toivosta.

Tietoinen läsnäolo ja arjen voimavarat

Luonto on paikka, jossa useimmat ihmiset kokevat mielihyvää, rauhoittuvat ja saavat ajatukset irti ikävistä asioista. Luonto tuo aistimuksia ja hiljaisuuttakin. Se myös usein huomaamatta liikuttaa sinne menijää.

Hetkeen keskittyminen ja mielen rauhoittaminen ovat tärkeitä keinoja tasapainottaa oloa erityisesti ylivirittyneessä tilassa. Tietoista läsnäoloa on erityisen helppo harjoitella luonnon äärellä, mutta sitä voi harjoitella myös arkiaskareiden lomassa: tiskatessa, siivotessa tai lenkkeillessä. Voit keskittyä eri aistimuksiin ja sitä kautta rauhoittaa mieltä.

Kiireetön yhdessäolo läheisten kanssa voi rauhoittaa ja tuoda hyvää mieltä. Yhteinen tekeminen, keskustelu, muistelu tai vain yhdessä oleminen voivat vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta.