Liikettä arkeen
Tutustu liikkumissuosituksiin, tunnista liikkumisen yleisimpiä esteitä ja löydä käytännön vinkkejä liikkeen lisäämiseen arjessa.
Liikkuminen on tärkeä osa hyvinvointia. Jokainen voi löytää omaan elämäntilanteeseensa ja toimintakykyynsä sopivia tapoja liikkua. Pienikin liikkeen lisääminen arjessa on hyödyllistä.
Liikkumisen suositukset
UKK-instituutin liikkumisen suositus on kuvattu pyramidina. Sen pohjalla ovat päivittäisen hyvinvoinnin perusasiat, kuten riittävä uni, paikallaanolon tauottaminen ja kevyt liikuskelu. Ylemmillä tasoilla ovat reipas ja rasittava liikkuminen sekä lihaskunnon ja liikehallinnan harjoittaminen.
- Palauttavaa unta riittävästi – unesta saa energiaa liikkumiseen.
- Taukoja paikallaanoloon aina kun voi.
- Kevyttä liikuskelua mahdollisimman usein.
- Reipasta liikkumista 2 t 30 min viikossa tai rasittavaa liikkumista 1 t 15 min viikossa.
- Lihaskuntoa ja liikehallintaa 2 kertaa viikossa.
Aikuisille ja yli 65-vuotiaille suositellaan yhtä paljon reipasta tai rasittavaa liikkumista viikossa. Yli 65-vuotiaiden suosituksessa korostuvat lisäksi tasapainoa, lihasvoimaa ja notkeutta kehittävät harjoitukset. Kaikki liikkuminen lasketaan, myös lyhyet hetket arjessa. Erityisesti vähän liikkuvilla pienikin liikkeen lisääminen tuo isoja hyötyjä.
Lue lisää UKK-instituutin liikkumisen suosituksista.
Liikkumisen kompastuskivet
Miksi liikkuminen tuntuu joskus niin vaikealta? Esteitä voi olla monenlaisia:
- Ajanpuute – arjen kiireet ja velvollisuudet voivat vaikeuttaa ajan löytämistä liikkumiselle.
- Raha – mieluinen laji voi olla kallis, tai varaa ei ole liikuntakortteihin, vaatteisiin tai välineisiin.
- Sää – esimerkiksi liukkaus, kylmyys tai helle voivat vaikeuttaa ulkona liikkumista.
- Ympäristö ei aina tue liikkumista: onko liikuntapaikkoja lähellä, onko esteetöntä, onko kannustusta ja tukea?
- Kivut, sairaudet ja liikkumisen rajoitteet voivat haastaa.
- Asenteet ja motivaatio – liikkuminen ei aina tunnu kiinnostavalta tai mielekkäältä.
- Kaverin puute – moni kaipaisi liikuntakaveria, joka tsemppaisi liikkeelle.
- Muiden tarpeet ja aikataulut – omalle liikkumiselle voi olla vaikea löytää aikaa ja mahdollisuuksia.
- Tuen puute – lähipiiri ei kannusta, tai ammattilaisen tukea ja ohjausta ei ole saatavilla.
- Tiedon ja taidon puute nostaa kynnystä aloittaa tai kokeilla uutta lajia, ja siihen voi liittyä pelkoja.
- Aiemmat huonot kokemukset voivat estää aloittamisen.
- Rutiinien puute – ei ole tapoja, jotka kannattelisivat niinä päivinä, kun ei jaksaisi lähteä.
Vinkkejä arkeen
Yksi hyvä vinkki on suhtautua arjen askareisiin liikkumisen mahdollisuutena:
- Kauppareissu ilman muistilappua saa liikkumaan enemmän kaupassa – ja tarvittaessa käymään uudestaan, jos jotain unohtui.
- Siivoustuokioista voi tehdä pienen treenin korostamalla kurkotteluja, kumarteluja ja toistavia liikkeitä.
- Mainoskatkoilla voi venytellä, tiskatessa tehdä pohjepumppauksia ja hampaita pestessä harjoittaa tasapainoa yhdellä jalalla seisten.
- Yhdessä tekeminen tuo mielekkyyttä, ja lasten tai lastenlasten kanssa touhutessa liikettä tulee kuin huomaamatta.
- Musiikki ja mielikuvitus virittävät kehoa liikkeeseen – esimerkiksi tanssiminen tuo luovaa ja monipuolista liikettä.
- Kaveri tai vapaaehtoinen on monelle kannustava lisä. Ystävän kanssa jutellessa tulee liikuttua ikään kuin huomaamatta.
- Luonto liikuttaa – reittivinkkejä löytyy esimerkiksi oman kunnan ja Lipas.fi:n sivuilta.
Uusia liikuntaharrastuksia kannattaa kokeilla rohkeasti. Kunnilla, kansalaisopistoilla, järjestöillä ja liikuntayrittäjillä on paljon vaihtoehtoja.